Tuuhea nurmi vai sammalmatto?

Tämän aiheen innoittajana ovat meidän asiakkaitten lukuisat kysymykset tästä aiheesta, nimittäin nurmikon hoidosta ja siitä sammaleen poistamisesta. Kun aihetta tutkii ja asiakkaitten kanssa keskustelee, niin kyllä kotipuutarhurit ovat kokeilleet kaikenlaista ja osalla toimii yksi toisella toinen… mutta tässä kuitenkin yleisellä tasolla lähtökohdat nurmikon hoitoon, joilla sammal saadaan pysymään kurissa.

Kun nurmikko on uusi ja vastaperustettu, ei sammal yleensä ole ongelma. Vuosien saatossa sitä sammalta alkaa esiintyä nurmikossa siellä täällä, ja lopuksi, kuin varkain, sammalmatto on kasvanut niin paksuksi, että nurmenleikkuri uppoaa vehreään mattoon ja tukehtuu, eikä nurmialueen hoitamisesta meinaa enää tulla mitään.

Hyvinvoiva nurmikko ei sammaloidu. Kun nurmikasvit voivat hyvin ja viihtyvät, ei sammal pärjää niille elintilakilpailussa. Jos kuitenkin käy niin, että sammalta nurmikkoon tulee, on se merkki siitä, ettei kaikki ole kohdallaan.

Syitä nurmikon joutumisesta ahtaalle ja sammalen (ja muiden rikkakasvien) lisääntymiselle voi olla useampia. Niistä yleisimpiä on puutteellinen lannoitus ja/tai kalkitseminen, nurmilajille liian varjoinen kasvupaikka tai liian tiivis kasvualusta. Sammaleen poistoonkin on monia keinoja, mutta sammal uusii onnistuneenkin sammaleenpoisto-operaation jälkeen, mikäli alkuperäistä syytä sen esiintymiselle ei hoideta.

Jos sinulla ei vielä ole sammalta nurmikossa...

...niin nyt on aika aloittaa ennaltaehkäisevä työ, sillä tässä vaiheessa homma on vielä suhteellisen simppeli. Nurmikko pitää muistaa kalkita ja lannoittaa joka vuosi. Nurmikko on energiasyöppö, tiivis heinämatto sitoo tehokkaasti maan energiavaroja. Jos vielä käyttää keräävää ruohonleikkuria ja leikkuujäte kuljetetaan kerran viikossa kompostiin, ajetaan samalla myös nurmen sisältämät ravinteet pois alueelta. Bioleikkaava nurmenleikkuri silppuaa ruohonleikkuujätteen pieneksi silpuksi joka jää nurmikentälle, ja vähentää siten energiahukkaa. Lannoitustarvetta sekään ei kokonaan poista.

Usein nurmikolle annetaan vielä kalkkia keväällä, mutta ajatellaan, että lannosta ei kannata laittaa, ettei sitten tarvitse koko ajan leikata. Tässä on kuitenkin vain puoli totuutta. Jos nurmikolle kylvää nopeasti liukenevaa, typpipitoista lannosta, niin kyllä, kasvua on. Toisaalta taas kokonaan lannoittamatta jääneen nurmikon kohdalla maa köyhtyy vuosi vuodelta, nurmen elinvoima heikkenee ja sammal pääsee valloilleen. Nurmikolle kannattaakin valita juuri nurmikolle tarkoitettu lannos joka vaikutta tasaisesti koko kasvukauden. Näin maan ravinnepitoisuus pysyy hyvänä, mutta vältytään kasvuryöpsähdyksiltä. Esimerkin puutarhan rakeisesta kalkista löydät tästä https://www.greencare.fi/tuote/rakeinen-puutarhakalkki-tm/ ja nurmikolle sopii mm. tämä lannos: https://www.greencare.fi/tuote/nurmikon-kevat-kesa-plus/

Kasvualustan ilmaamisestakin kannatta huolehtia. Liian tiivis kasvualusta tukahduttaa nurmen juuristoa. Pienellä pihalla reikiä nurmeen voi lyödä vaikka talikolla tai urheilla nurmenilmauskengillä (on meinaan sen verran sykettä nostattavaa hommaa jos oikein vauhdilla pistää menemään, että siinä tulee treeni samalla). Esim. Fiskarsilta löytyy myös esim rullamöyhin jokna avulla rikotaan nurmen pintakerrosta ja sitä kautta ilma, ravinteet ja vesi pääsee paremmin ruohokerroksen läpi. Ilmaamista voi tehostaa lakaisemalla tai haravoimalla reikiin hienoa hiekkaa. Jos nurmea on paljon, niin nurmikon ilmaamiseen löytyy myös koneita ihan omalla moottorilla (kuten ruohonleikkurit) tai puutarhatraktorin perässä vedettäviä. Sellaisen voi joko hankkia itselleen, tai vuokrata.

No, kun sitä sammalta jo sitten on…

 jos sammalta on vähän, voi siitä päästä eroon nurmikon peruskunnostuksella. Nurmikko haravoidaan niin että sammalmatto saadaan rikottua ja osittain poistettua. Nurmi ilmataan huolellisesti ja reiät täytetään tarvittaessa hiekalla. Ja sitten huolehditaan kunnollisesta lannoituksesta ja kalkituksesta, myös tulevina vuosina.

Tälle sammaloituneelle nurmelle on kolme
päivää aiemmin levitetty sammaleenpoistoaine
ja sammaleen väri on alkanut muuttua rusehtavaksi

Jos sammalta kuitenkin on paljon, voidaan apuna käyttää sammaleenpoistoon tarkoitettuja valmisteita. Nämä valmisteet nostavat äkisti maan pH arvoa ja tappavat sammalen maan yläpuoleiset osat. On kuitenkin muistettava, että pelkkä sammalen tappaminen sammaleenpoistoaineella ei riitä jos sammaloitumisen syytä ei korjata. Eli kun sammal sitten on kuollut, on rusehtava sammal hyvä korjata pois. Kasvualusta tulee ilmata huolella ja jatkossa huolehtia myös riittävästä kalkitsemisesta ja lannoittamisesta. jotkut sammaleenpoistoaineet sisältävät myös ravinnetta nurmelle jolloin välitöntä lannoitustarvetta ei ole, mutta taas syksyllä nurmikon syys-, tai viimeistää keväällä kevätlannoitus on tarpeen. Sammaleenpoistoon tarkoitettuja tuotteita on useampia, yksi esimerkki löytyy tältä https://www.greencare.fi/tuote/nurmikon-sammal-poistm/ toinen vaihtoehto löytyy täältä http://www.kekkila.fi/tuotteet/lannoitteet/nurmikon-sammalsyoja

Jos kasvualusta on erityisen tiivis kannatta maanparannukseen kiinnittää erityistä huomiota, ettei koko hommaa tarvitse uusia taas muutaman vuoden päästä.

Sammaleenpoiston jäljiltä nurmikoon jää usein kaljuja läikkiä, joissa nurmea ei kasva juuri lainkaan. Näille alueille kannattaa ilmaamisen jälkeen levittää ohut kerros uutta multaa ja kylvää uusi siemen. Siemenen valinnassa kannattaa huomioida se, että valittava seos kestää vallitsevia olosuhteita, eli jos piha on osittain varjoinen, valitaan varjoisemmalle paikalle sopiva nurmisiemenseos. Meillä Valikoimissa tällä hetkellä Green Care:lta Olo-, Peli- ja Juhlanurmi sekä paikkausseos ja erityisen varjoisan paikan Tunnelmanurmikko siemeseosta 1kg pakkauksessa odotellaan saapuvaksi. Vastakylvetty alue pidetään tasaisen kosteana ja sen käyttöä vältetään vähintään ensimmäiseen leikkauskertaan asti. Ja jos se silmää miellyttää, niin joukkoon voi kylvää myös esimerkiksi apilaa, joka itsessään on maanparannuskasvi.

Ja sitten on muistettava, että nurmikko ei sovi joka paikkaan… jos paikka on erityisen varjoinen, kasvusto on maata happamoittava, tai maa-aines heikkoa, voi olla, ettei nurmikko onnistu kovastakaan yrityksestä huolimatta. Silloin kannattaa miettiä alueelle muita ratkaisuja. Puutarhakasveista löytyy useita maanpeittokasveja jotka viihtyvät siinäkin, missä nurmi kituu. Esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa pikkutalvio, varjoyrtti, maahumala ja suikeroalpi (suikeroalpin kukinta tosin jää varjossa vaatimattomaksi). Jos paikka on liian aurinkoinen ja kuiva niin erilaiset maksaruohot tai ajuruoho voi olla hyvä vaihtoehto. Ja sitten tällaiselle paikalle voi aina perustaa vaikka japanilaistyylisen puutarhan jossa pääelementteinä ovat nimenomaan kivet ja sammal.